Metsä pankkina

 Tässä heräillessäni uuteen aamuun näin unta metsäyhdistyksen miehestä.Tämä siksi, että uniin tuppaa tulemaan sellaisia, kenen kanssa on ollut tekemisissä lähiaikoina, tosin näin isästänikin vasta unta, mutta ei olla kyllä nähty yli kolmeen vuoteen. Kuoli maaliskuussa 2017.Minulla näitä rahahuolia riittää ja ajattelin, että hyvänen aika, onhan minulla pieni metsäpalanen. Irtoaisiko sieltä jotain? Tuumasta toimeen. Soitto yhdistykseen ja pian oltiinkin jo metsässä! Ystäväni mies oli mukana metsäkäynnillä , joten olo oli hieman naisena kuin heikoilla jäillä. Minulla ei asiantuntemusta ole tästä juurikaan. Yritin kyllä parhaani tässäkin.”Näistä tulisi varmaan hyvää kuitua?”, tuumailin..Eiii, kyllä ne energiapuuksi menee, tuli vastaus.Opin kyllä miehiltä paljon metsässä .Miehissä on paljon hyviäkin puolia, jos lähivuosina elämäni onkin mennyt ”puihin” miesten kanssa.Eivät juoruile, ainakaan pahasti tai puukota selkään niinkuin meillä naisilla on joskus sitä vaivaa.Ammatissaan ovat asiantuntijoita ja ottavat asiakkaan huomioon.Puumies kysyi minulta, että paljonko minä haluan rahaa metsästä?Piti alkaa miettimään ! Laitoin käteni ristiin niinkuin olisin pankinjohtajan juttusilla ja suoraan silmiin anova katse- No jos kaksi tuhatta euroa. ”No saathan sinä enemmän!”..”Herranjestas”, ajattelin, että nyt onni potkaisi. Minähän irtisanon itseni vakkaripaikasta ja alan mehtäläiseksi!!Sitten puhuttiin taas asiaa. Ne verot. Tulevat puuntaimet. Työpalkka myös metsämiehelle.Alkoi pikkuhiljaa tulot kutistumaan. 

Eilen sovin yhteistyössä metsäyhdistysmiehen kanssa puukaupat. Tämä on ensimmäinen kertani puunmyyjänä.Arvatkaa, metsänaapurinikin ennätti tehdä puukaupat viereiseltä palstalta.On vaan enemmän järeää pettäjää, kun tahtoo niskat mennä paikoiltaan katsellessa onko tervalatvuksia..Näin Tokmannin kassalla tätä toista kaupantekijää Meinasin siinä kassalla huikata, että”mitäs me metsätilalliset!!Puukauppaa tehdään!! Niinkuin rintarottingilla”..Mutta en iljennyt. Minun puhdas tulo ei ala edes kaksinumeroisella luvulla toisinkuin joku ottaa  metsästä, hieman enemmän nollia perässä.

En ole kateellinen.Olen kiitollinen.Minulla on metsää, että voin käydä siellä tarpeen tullen huutamassakin. Eikös se ole sanonta ” niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.”Nyt seuraavaa ”pankkikäyntiä” odotellessa.. metsästä saa pyytää vasta viiden vuoden päästä tuloja, joten on tässä alettava suunnitella muitakin tulonlähteitä...


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Musta joulukuun sunnuntai

 Joulukuun 22. Herään silmät rähmien koiran haukkuun. Hyppään kuin trampoliinilta tasajalkaa lattialle ja käyn hoitamassa ”lähieläinet” eli kissat ja koirat päästän ulos. Niitä on nyt kaksi; valkoinen ja musta kuin jing ja jang. Ne ovat tarkoitettu yhteen.  Asiat lähtivät pyörimään sunnuntaina 18.12 lumipallon lailla. Se pallo kasvoikin suureksi. Niin suureksi, että sitä palloa en yksin kykenisi siirtämään paikoilleen, mihin sen haluaisin. Minulla on kokemusta lumipallon pyörittämisestä ja se on joskus vain liian iso ja painava, saadakseni sen paikoilleen. Tämä on kuvainnollista siitä, mitä elämä oli minulle järjestänyt jälleen kerran.  Olin iloinnut juuri saatuani opinnot Esedulla loppuun. Valmistuin assistentti / sihteeriksi liiketalouden ammattitutkinnolla. Se oli ponnistelu, jonka sain upeasti maaliin. Korona vei minut jälleen tantereeseen ja olen koko joulukuun koittanut päästä siitä jaloilleni. Lucia neidot Koikkalassa oli projektini, koska koin, että niin upeat nei...
Lue lisää

Erilainen jouluaatto

 Herään aikaisin, koska mieheni on lähdettävä aamutöilleen. Halusin tarjota aattoaamun riisipuuron sekahedelmäsopalla. Edellisilta meni vastaillessa facen onnitteluviesteihin. Olen kiitollinen, että minulla on välittäviä ystäviä ympärilläni tietäen heidän tukensa. Juuri nyt välittävät ajatuksetkin kantavat minua eteenpäin. Aika on herkkää. Koen olevani kuumennettu paperin palanen, joka leimahtaa tuleen pienestäkin ajatuksesta, jonka koen itseäni vastaan tai vääräksi.  Aamulla vielä siistin paikkoja ja kävin lepäämään. Huomaan, että pienet ponnistelut saavat minut väsymään ja tarvitsen useammin lepoa. Yhtäkkiä huomaan kellon olevan jo kymmenen ja puolenpäivän aikaan olisi oltava jo kirkossa. Ei auttanut kuin lähteä ulkohommiin. Taas oli satanut lunta pihan täydeltä, mutta ei ollut aikaa tarttua kolaan. Sytyttelin kynttilöitä lyhtyihin ja annoin lampaille tupposia toivottaen niille hyvää joulua. Eläimet toimivat minulle terapeuttina. Katsovat silmiin kuin ottaen osaa tähän suruu...
Lue lisää

Lumi -valkkariprinsessa

 Syksy on pitkällä. Olin päättänyt, että veljeni koiran Lumin päivät päättyvät ennen talvea. Tämä siksi, että koiravanhuksella oli vaivoja selässä, lonkissa ja hampaissa. Silti se jaksoi juostakin lenkillä ja oli ympäristölleen valpas, ihan loppuun asti. Yöllä kuulostelin Lumin levotonta käytöstä. Laskin sen kello neljän jälkeen ulos tarpeilleen. Oli äitini hautajaispäivä, josta oli kulunut jo 26 vuotta. Tuli tunne, että tänään se tapahtuu, Lumin lähtö ikuisuuteen. Lähdin tavalliseen tapaan ulkoiluttamaan koiriani. Jälleen kerran Lumi kulki tiellä rinnallani ja tarkkaili, että olen lähellä. Se oli leimaantunut minuun. Menin vessaan tai suihkuun, Lumi halusi olla näköetäisyydellä. Mietin, oliko myös näkökyvyssä tullut muutoksia, kun piti minua silmällä, eikä halunnut jäädä yksin.  Lenkillä kävelimme tutulle rantakivelle. Olin hetkeä aikaisemmin soittanut eläinlääkärille lopetusajan ja nyt se oli väistämätöntä. Tänään se tapahtuu, oikeasti. Otin paljon kuvia ja videoita koirasta...
Lue lisää