Elämä on yhtä juhlaa

 Viime viikko oli historiallisesti merkittävä hävittäessäni vanhat pihakoivuni turvallisuuden vuoksi.Kävi tuuri, että vapaalla sattui olemaan pihapuiden kaatoon erikoistunut metsuri. Olin saanut Verisurenkin (hälytysjärjestelmä) sekoamaan ja jouduin soittelemaan palvelun tsekkaamaan järjestelmän kuntoon.Minun tuurillani onnistuin saamaan molemmat miehet tontilleni yhtä aikaa, tosin itse olematta läsnä.Hyvä se korona aikaan onkin, mutta mietin, kuinka avaimen järjestän Verisuremiehelle.Lopulta hän poimi sen kampaamolta ja ilmoitin metsurille, että on valppaana, ettei kaada puuta tielle.Kotiin tullessani oli valoisuus pihallani lisääntynyt.Kuin Lucian päivään valmistautumista, valon tuoja tuo metsurikin.

Olin päättänyt toteuttaa pitkäaikaisen unelmani eli karaokelaitteet.Koronasinkuissa joku kyseli,” mitä haluaisit lahjaksi, jos saisit ikinä toivoa mitä vain?”Sillä kysymyksellä viitattiin varmaan miehiin, enkä halunnut pilata kenenkään fiilistä, että ehdottomasti nettikaraoke!!Nyt on melkein mitä vain kappaleita laulettavana ja päätin edellisiltana, että eka laulu on Muskan ”Pidä kii”!!No ei ollut listalla.Ei ollut tangoakaan ”En antaa muuta voi”, joten tyydyin ”Petteri Punakuonoon”.Ystäväni kanssa laulettiin myös Suvi Teräsniskaa..huomasin loppuillasta laulavani niin Erika Vikmanin kappaletta kuin Kaija Kootakin. Nyyhkybiiseihin meni,toisaalta huomasin ääneni sopivan sellaisiin vedätyksiin paremmin kuten ”Kylmä ilman sinua”.Tosin täällä sisätilan ollessa alle kaksikymmentä voi tulla kylmä realisestikin..

Pientä jännäriä vatsaani aiheutti pieni sijaisuus lähihoitajan tehtävissä eri paikkakunnalla.Enitin jännitti se, etten myöhästyisi.Laitoin kellon soimaan 4.30!Kuuden tunnin yöunilla sain itseni kuitenkin pirteäksi ja aamuni lähti käyntiin tavanomaisesti kissat-lampaat- koirat,  hoivatyötä heille ja sitten vasta omat eväät.Hiukset olivat kyllä pesun tarpeessa jo edellisenä päivänä, mutta päätin sinnitellä vielä tämän päivän.Kuvittelin ottavani lakkapullon käteeni ja suihkuttaessani siitä hiuksen, lensi iloisesti vaahtopalloja mustalle neulepuserolle!Niinkuin dalmatialainen, mutta mustalla pohjalla valkoiset täplät.Päätin hiusteni antaa olla, sillä tänään olen lähihoitaja ja unohdan hiukset hetkeksi.Pääsin matkaan odotetusti.Ensin kurvaaminen kampaamolle, sillä olin hamstrannut edellisenä päivänä tavaraa autooni, joita en antanut ystävieni mukaan.Ja avain oli jätettävä, sillä odotin ystävääni käymään työvuoron jälkeen ja lupasi tulla ennemmin lämmittelemään uunia valmiiksi..Kilautin ystävälleni matkalla.Siinä päiviteltyämme asioita, räpsähti ja hetken olin valokeilassa, kameratutka!!Vauhtia oli 94km/ h 80 km:n alueella.Oli kyllä selitys heti valmiina ” yritin ajaa rekkaa kiinni, kun ei voi pitää pitkiä päällä ajaessa hankalalla etäisyydellä”.Otin kuitenkin asian rauhallisesti.Eihän tästä sijaisuudestakaan hanki kuin lisää kokemusta, sillä tulorajat olivat paukkuneet yli ja verotus ottaa 60% palkasta.Joten mitä nyt yhdet sakot lisänä, ei hetkauta suuntaan tai toiseen!

Päivä kului hyvin ja olin sopinut näkeväni työystävääni kampaamolla.Hän soittelikin minulle, missä olen tulossa.Odottelee ja pari jakkaraa ja kattila  pitäisi napata toisen työystävän luota matkaan. Paikallisen marketin kautta lähdin ajelemaan.Tuli hoidettua matkalla pankkiasioitakin, kun käyttäjätunnukset eivät täsmänneet ja sulkujen  siitä tuli.Pitkään kuuntelin pankin odotus soittoääntä, tuli muistikuva aikoinaan paikallisen terveyskeskuksen soittoäänenä oli Muskan Häämuistojen valssi.Sitä vielä kuuntelinkin mielellään, toisinaan taas ei...”Hyvää päivää, kuinka voin auttaa teitä??”En iljennyt kertoa nykyteknologian aikaan pankkimiehelle, että tässä autoillessa voi olla hieman hankala chättäillä, kun hän kertoi, että helpoimmmin sulun saa pois, jos on toisen pankin pankkitunnukset, niin he voivat tunnistaa minut niiden avulla chätin kautta!!Mietin, kuinka voin luopua toisesta pankista vain tunnusten takia, kun mokaan aina tämän toisen pankin tunnusten kanssa.Kiitin ja aloitin chättäilemisen.Kirjoitusvirheitä tuli, mutta ajattelin, miettikööt siellä päässä, onko tämä ihminen kuitenkaan kanta-suomalaisia, vai kenties jostain Latviasta Suomeen tulleita ja huono Suomi??!Asiat järjestyksessä ja lähestyin jo kampaamokohdetta!

Pihaan kääntyessäni näin molempien ex- työystävien autot!Ikkunassa näkyi ystävät, minun keittiössä !!Kyyneleet alkoivat virrata, niin koville otti!!Kukaan ei voi arvata, kuinka suuren painoarvon elämässäni ystävilleni annan.He ovat kuin perhe minulle.En ole yksin.Voin aina luottaa heihin.He eivät puhu ilkeitä minusta.Seisovat loppuelämäni rinnallani kuin muskettisoturit aikoinaan”Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!”.Sen sloukanin otin myös tulevana KD ehdokkaana käyttöön.Kertoo meistä, jotka tekevät tärkeää työtä vanhusten hyvinvoinnin turvaamiseksi( miksei muidenkin) ja puolustaa heitä niin vaadittaessa.Minä sain osuman ja sain lähteä.Silti nämä specialistit eivät ole minua jättäneet minun onnekseni ja sain kokea tämän vuoden huipennuksen kävellessäni sisälle roihutulien loisteessa.Silmäni olivat märät.Keittiön taso notkui ruokaa!Oli kuulemma minun päivä eli nimpparit-synttärit-työpaikanlähtiäiset ja yhteiset pikkujoulut !!Täysin sanaton, mutta nälkä oli kova, joten aloiteltiin ruokailua.Nauroivat, että kaikkea muuta löytyi talostani, muttei kattilaa ja pari tuolia , sillä oli pyydetty tuomaan ne.Mistäpä sitä olisin osannut arvatakaan!Täydellinen yllätys!Nämä ovat parhaita juttuja elämässä.Minäkin järjestin niitä aikoinaan ex:lleni, mutta nyt saan nauttia niistä itsekin!Ihana ilta päättyi sekin suklaakakun maku suussa. Hetken jäin yksikseni miettimään, mitä oli tänään taas tapahtunutkaan, kun oli klo 4.30 silmänsä avannut!

Kotona odotti masentunut koira ja kylmä tupa.Mutta mikään ei tuntunut missään, kun ajatteli näitä lämpimiä ajatuksia, kuinka tässä maailmassa kaikilla olisi sellainen ystävä tai ystäviä, että voit huoletta luottaa ja kertoa asiansa.Siihen ei psykiatria tai psykologia oikeasti tarvita. Relasin sohvalle.Koira hyppäsi viereeni ja etsi käteni päänsä päälle ja katsoi anovasti” tarvitsetko sinä ketään muuta kuin minua?”Pari kissaa asettui myös kerälle syliini ja jalkopäähän, etten olisi millään raatsinut lähteä uuneja hämmentämään. Ylinopeussakotkaan eivät vieneet hyvää mieltäni mennessään.Perfecto.