Aamutuumailuja

 Aamu lähti käyntiin kuin hidastetussa filmissä..tytöt lähti koulutaksiin lähes ajallaan, mutta minä jäin kuin ” eno veneestä” ajelehtimaan ilman päämäärää.Nyt sitä ymmärtää, miten tärkeää on tehdä jonkinsortin suunnitelmat seuraavalle päivälle, joita sitten innokkaasti lähtee toteuttamaan.Toki, jos ei olisi karanteenissa, olisikin selvät kuviot.Ehkä tässä onkin se karanteenin loppuminen osasyynä.Itseasiassa viihdyin liiankin hyvin nämä kymmenen päivää täällä.En kaipaa edelleenkään kauppaan. Eilen toinen, vanhempi ystäväpariskunta kävi auttelemassa minua puuajossa liiteriin.He nimenomaan kaipasivat seuraa ja ihmisiä ympärilleen.Mietin, onko minussa joku vialla, kun kerroin nauttivani olostani täällä.Puhelimella saa kontakteja, enkä nyt paljoa muuta kaipaakaan. Saa tehdä tai olla tekemättä mitään.En kyllä osaa olla tekemättä mitään ja sehän tässä onkin se ongelman ydin. Söin tytön jämäpuuron ja menin someen. Siellä koronasinkuissa oli ihan ” mukiin menevä mies” esittelyssä niinkuin vähän kun katselen netistä autoja..On jo kilometrejä mittariin tullut, suuremmat revittelyt tehty, hieman erakkoluonnetta omaava siisti paketti.Ei kuulemma ole pakokaasupäästöjä ja ketterä ,vaikka lasketteluopeksi soveltuva.Jaahas.Vastaisiko tämä Honda crv:tä? Päätin heittää viestillä. Oli myös onkimiehiä, niin heitetään syöttiä.Ei se nappaakaan, jos ei syöttiä virittele.Päätin sitten lähteä ulkohommiin.  Hairahduinkin jopa hölkälle, ei pitkälle noin 3 kilometriä, mutta kokeilin, onko kunto heikentynyt.Ei ollut.Melkein samantien aloin katumaan yhteydenottoa.Tuntuu oudolta, mutta en minä jaksa.Minä en kertakaikkiaan jaksa enää ihmissuhdekuvioita. Olin päättänyt luovuttaa.Tiedän, että olisihan niitä, mutta kun ei kiinnosta.Nyt kyllä oikeasti puhun miehistä, enkä autoista.Syötin lampaat, pakkasin puut kassiin ja sytyttelin uunit. 

Tukka takussa!!Se on niin takussa, että tuli mieleeni kerta, kun olin kolmannella luokalla koulussa ja pilkkikisojen jälkeen tukkaani ei ollut koskenut kukaan.Se oli niin takussa, että äiti joutui viemään minut paikalliseen kampaamoon, jossa kampaaja sai todella tehdä työtään, että näytin taas kolmasluokkalaiselta tytöltä.Taisin silloin alkaa arvostamaan kampaajan ammattia, koska äidillä oli tapana selviytyä kanssani ilman kampaajaa ja leikkasi tukkani itse. Ei siis ollut paljoa kokemusta siltä saralta, enkä siitä johtuen ole vieläkään oppinut kuluttamaan kampaajan tuolia itse.Viime käynnistä on yli vuosi, 17.12..Kaurapuuro jäähtyi kattilassa, kun olin päättänyt selvitellä hiukseni ensin.Tiedän, ettei saisi laskea tukkaansa tälle tasolle, mutta whatever, karanteenissa kukaan nää.Koirille kelpaa ja kissat eivät välitä.

Juuri sain syötyä lautasellisen puuroa, kun ystäväni soitteli. Kerroin olevani vähän tuuliajolla.Vaikka olen minä pyykkiä pessyt ja uunia lämmitellyt, niin en ole vielä imuroinut ja muutenkin pitäisi jouluverhot vaihdella pois. Taas huomasin olevani rutiini-ihmisiä.Kun eilen puut heittämällä liiteriin laitettiin, tuntui, että olisi pitänyt olla joku järjestys.Kuitenkin olen niin kiitollinen, että siellä ne nyt ovat.Hyvä.Kotonakin tämä jatkuva sekasorto vie energiaa, kun olisi ihanne, jos kaikki tavarat olisivat paikoillaan.Pitäisi oppia laskemaan irti. No, täällä minä nyt seilailen huoneesta toiseen ihmetellen, että mistäpä sitä nyt aloittaisi asioita purkamaan..

Se on melkein varma, että huomenna on tilipäivä ja olen kasannutkin melkein kaikki laskuni valmiiksi huomispäivää varten. Onnellista on se, että saa kaiken maksettua.Pitää vaan jatkaa hyvin matalalla profiililla, että selviäisi jälleen yhden vuoden eteenpäin. Muistan isäni aina sanoneen ” ei ne suuret tulot vaan pienet menot!”Ainahan sen rahan saisi hyvin palamaan. Keskuspölynimurin putki muistuttaa myrkkykäärmettä siinä olevine teippauksineen, koska paikkasin  eriväriteipillä vuotokohdat ja 15 vuotta vanha letku on jo vanha..kiuas olisi vaihdettava, vaan en ole päätynyt vielä päätökseen, olisiko seuraava kiuas sähkö? Sähköä menisi enemmän, mutta puitakin menee jonkinverran ja lisäksi olisi siistimpi vaihtoehto.Tuumaillaan ja kysellään.Ilmalämpöpumppu olisi kyllä” must”!Siitä kaikki ovat puhuneet jo vuosikymmenien ajan, mutta itse olen tässä vähän jälkijunassa.Kesällä puutalo viilentyisi ja talvella vähän antaisi lämmityksessä armoa. Tosin kuntoilumuotona olen nämä maaseudun hommat ottanut. Säästäähän siinäkin, kun ei tarvitse mennä salille, tosin salilla käynti olisi trendikkäämpää. On minulla kokemusta salilla käynnistäkin.Kerran yritin mennä vähän hiljaisempana aikana sinne ja olikin niin hiljaista, että tuskin uskalsin itse hengittää, kun oli vain yksi mies, joka piti sellaista elukan ääntä että hirvitti. Yritin piilotella ja olla seinän takana kahvakuulaa nostaen kunnes päätin, että hei, tulin minäkin kuntoilemaan..Mies olikin tuttu ja lopulta puoli tuntia menikin vain jutellessa ja päätin lähteä kotiin..kyllä saan kotona hien helpoimmin aikaiseksi..mutta en lämmittelemällä uunia!Niin kuumaksi en pysty lämmittämään, että hiki tulisi sisällä.Poikkeus kesä, mutta kukapa sitä kesällä lämmittäisi uunia, paitsi ruisleiväntekijät ne lämmittävät kesälläkin ja onneksi on tämä ilmalämpöpumppu keksitty.Hyvä homma.

Kiireetöntä pitäisi olla muutenkin täällä maaseudulla.Nettiyhteys kyllä takkuilee niinkuin hiukset päässäni, ja pitää olla aikaa, jos todella meinaa maksaa läppärillä laskuja.Tämä uusi pankkini Oma SP on saanut minulta vähän risuja sen laskujen maksun suhteen.OP on toiminut hyvin myös omavahvistuksen kanssa.Mutta niinkuin henkilökemiassakin, niin tässäkään ei tarvitse olla paras ystävä, kun saa hommat toimitettua.Ei omavahvistusta, pankkitunnukset toimivat helpoimmin.Sitten tulee lisäksi vahvistuskoodi puhelimeen ja sen näpyteltyä olet viimein selvinnyt yhden laskun maksusta!!Mutta kun niitä on kymmenen!Todellakin tiedän e- laskut, mutta vaihtaessasi toiseen pankkiin, sinun täytyy ensin kuolettaa e-maksut edellisestä pankista, sitten uuden paperilaskun tultua ottaa uusi e-lasku käyttöön ja aluksi paukuttaa ne koneelle.Ei onnistu kännykällä ja nämä huonot nettiyhteydet.Voi vain todeta, että hermoja kysyvää hommaa !Voittajan on sitten joskus helppo hymyillä.Tämähän on vähän sama kuin avioero.Joutuu kaikki muuttamaan korteista lähtien ja vieläkin jää jotain roikkumaan..Juvan lehtikin tulee vielä väärällä nimellä ,vaikka juttu minusta lehdessä kertoi minun olevan Ahonen, 20 kertaa! Oli tullut asia selväksi..ja itsehän ne asiat on vain muistettava muuttaa.Muistan sen aina silloin, kun silmään sattuu ja tänään se taas sattuu, koska on Juvanlehtipäivä. Muita lehtiä ei sitten nimellä tulekaan. Lehdetkin tulevat vasta klo 13 jälkeen, joten voidaan puhua iltapäivälehdistä.Netissä seuraamalla voi pysyä paremmin ajantasalla kuin odotella tänne postia.Nykyisin pysähdyn postilaatikollani vain kahdesti, viimeistään perjantaina ja sitten heti maanantaina. Tiistaina ei tule kirjepostia ja kohta onkin torstai! 

Näin se torstai toivoa täynnä on päässyt aikaan, jolloin posti laatikkoon napsahtaa.Se on nyt todellakin varma saalis, että luukkua nostamalla jotain käteen jää tänä päivänä.Niinkään varma siitä toisesta virittelystä, sillä tuntui olevan jo sellainen loiske ympärillä yleisiä viestejä, että on turha tällaisen maalaisen odotella yhteydenottoa. Eikä se pysyisi koukussa kuitenkaan. Mahdoton saalis.Nyt lähden postille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Musta joulukuun sunnuntai

Lumi -valkkariprinsessa

Erilainen jouluaatto