”Myrskyn jälkeen on poutasää”

 On lauantai-aamu ja kello on yhdeksän. En muista nukkuneeni pitkään aikaan näin myöhään. Tytötkin vielä nukkuvat. Tänään on juhannuspäivä, joten kiirettä ei siis mihinkään. Eilen oli ja toissapäivänä ja sitä edellisenä, kiire.

Keskiviikoksi oli luvattu ukkosmyrskyä. Se ”iskikin” kunnolla Juvallepäin. Oli minun kohdallani ensimmäinen epävirallinen kokoontuminen kunnanvaltuustosalissa. Etukäteen olin miettinyt pukeutumista sinne. Ajattelen, että paikka on tietyllä tavalla ”arvostusta herättävä” , eikä sinne voi ” lompsia” missä asussa tahansa. Nyt pääsen näkemään, kuinka toiset pukeutuvat, mutta kengät oli puolestani haastavimmat, kun jalkaan ei tätä nykyä satu mikä tahansa jalkine vaan leveälestinen on nykyään minun juttuni. Olin tyytyväinen itseeni, sillä en myöhästynyt kokouksesta. Tulin juuri sopivasti paikalle. Asettauduin rivin viimeiselle paikalle, josta saatoin tarkkailla toisten käyttäytymistä salissa. Kokous ei ehtinyt kunnolla alkamaan, kun rajuilma työntyi parvekkeen ovesta sisälle. Oli suljettava ovi. Vettä satoi rankasti ja myrskysi. Puhelimeen tuli viesti sähköyhtiöltä, että sähköt olivat katkenneet . Senhän arvata saattoi, että kun sähköt katkeaa , niin ovat sitten jonkin aikaa poissa. 

Kokouksen jälkeen kiirehdin kaupan kautta kotiin. Puita oli kaatunut, vaan onnekseni ne oltiin ehditty jo raivata tieltä pois. Kävin tarkistamassa rannalla myrskyn tuhoja. Hämmästyksekseni yksi puu oli juurineen kaatunut hallitusti saunan katon reunalle. Toinen puu nojaili pöytään ja kolmas oli vienyt yksisarviselta ilmat päästä. Iso vesikumileluni oli kaksinkerroin puun puristuksessa, enkä voinut kuin katsoa tapahtunutta.Päätön yksisarvinen. No, tämän kestää, kun näin vähin tuhoin selvisin. Palattuani pihalle, silmiini osui autoni takarengas. Se näytti hieman tyhjemmältä kuin toiset renkaat ja tuntuikin. Jännitin, mahtaako sillä päästä aamulla kirkolle. Ainakin ajettava hiljempaa. 

Seuraavana aamuna ajelin paikalliselle rengaskorjaamolle. Siellä ystävällinen nuorukainen lupasi heittää minut työpaikalle ja tulla hakemaan sitten, kun työ oli tehty. Eipä siinä pojilla pitkään mennytkään, kun syy oli löydetty; naula  oli puhkaissut renkaan! Varmasti sattunut tielleni hirsimökin talkooaikana. 

Kaikki asiat sattuvat yleensä samaan aikaan, joten tänään odotin puhelua kirurgilta, joka leikkaisi käteni. Hän soitti juuri samaan aikaan, kun odotin puhelua korjaamon pojalta. Päällekäissoitto tulikin ja minun oli kiiruhdetrava parkkipaikalle kesken perhehoitotyön puhelin korvalla autoon. Autossani ei vieruskaverin puoleisen oven kahva palaudu ovea avattaessa, mutta enhän sitä muistanut, kun autoon juoksin. Kurvissa ovi aukesi ja jouduin toisella kädellä pitämään kiinni ovea ja toisessa puhelin! Hieman nolotti, kun puhelu ohjautui auton kaiuttimeen autoon tullessani” oletko tietoinen, kuinka rannekanavan ahtauman leikkaus tapahtuu? Se suoritetaan päiväkirurgiassa …” tökkäsin luurin korvalle tapahtuvaan keskusteluun ! Perille päästyäni ja puhelun loppuessa kävin suorittamassa maksun ja kiittelin vuolaasti hyvää palvelua. Voi suositella auttavaisia nuorukaisia. Kyllä hommat hoituivat hyvin!

Kiirehdin päivän töihin ja lopulta pääsin klo 19.30 sulkemaan työasiat ja poikkeamaan ystäväni luona iltakylässä. Olin väsynyt, mutta sitä ihmeellisesti piristyy seurassa. Oli viisas veto jäädä kylään, sillä klo 21.02 tuli puhelimeen viestiä, että sähköt olivat palanneet. Näin ollen olivat olleet poissa yli vuorokauden! Jouduin aamulla kiikuttamaan vesiämpärit lampaille järvestä saakka. Lisäksi oli tuotava sisälle vessan huuhteluvesi. Onneksi järvi oli lähellä. Suihkuunkaan en päässyt, joten hyppäsin Saimaaseen ja peseydyin siellä. Nyt on niin lämmintä vettä, että hommat hoituu luonnonvesissäkin!  Spesiaalikesä. ”Myrskyn jälkeen on poutasää.” Ajattelin, että pitäisi tämä Kari Tapion kappale opetella laulamaan. Oli aikoinaan isäni puhelimessa soittoäänenäkin. Nyt oli aika lähteä kotiin ja ottamaan huomista juhannusaattoa vastaan. Se vasta päivä olisikin! Keskikesänjuhla.