Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Metsuri Verisure -sunnuntai

 Tänään päätin nukkua tavallista pidempään.Olihan sunnuntai ja ensimmäinen adventtikin. Kuitenkin pientä jännitystä aiheutti se, että tiesin metsurin tulevan tänään katsomaan kaadettavia puita.Halusin olla kuitenkin jo valmiina pihalla hänen tullessa, koska korona aika.  Tunnin ehdin touhuilla, kun soitto tuli. Ei kun ulos odottelemaan.Oli menossa vielä metsähommiinkin, niin arvelin selviäväni ajan puolesta kevyttoppa -asusteissa.Aikaa tappaakseni korjailin muutamat koiran teokset ämpäriin. En tuntenut metsuria etukäteen.On jännä asia, että sitä kuvittelee näkevänsä tietyn näköisen ihmisen äänen perusteella.Oma mielikuvani sattuikin aika nappiin tällä kertaa; hoikka, pitkä, parta, mutta hiuksista ei tietoa, koska hatun alla.Onnekseni metsuri oli puhelias, ja puita alkoi ajatuksissamme kaatua ihan kiitettävästi.Samalla avasin koko paikan historiaa ja kerroin suunnitelmistani mökkiyrittäjänä. Eipä olisi uskonut, että jouduin naulitsemaan juuri pihakoivut niiden ollessa todella l...

Todellinen black Friday

 Minun ”musta perjantai” alkoi pukeutumisella täysin mustaan, kaulahuivia myöten. Oli Joroisissa aika Oma SP pankkiin.Kannatusmielessä voin kertoa, että ”siinä pankki joka  luottaa yksinäiseen blondiinkin”.Olisi varmasti hyvä sloukan pankille.Niinpä päätin siirtää hyvälle pankille koko elämänpuuni eli kampaamotoiminnan.Samalla ujutin pöytään ”uutta projektia”, että vuosi kului ja lisää lainaa, kiitos!!Lupasi tuumailla ja palata myöhemmin asiaan.Nyt tein” nolot”, koska olin ystävälleni sanonut, että ihan joka paikkaan tämä ” heippa hei” ei sovi..ja laittaessani konttorin ovea kiinni tuli ne maagiset ”heippa hei” tälle nuorehkolle pankkirouvalle..Olin tosin pyytänyt jo käymäänkin ja vaikka saunomaan..Alkaa pankki olla minulle kuin ystävä ja toinen koti...Suosittelen tutustumaan !Ystävällistä palvelua.Arvostan. Tänä aamuna minulle valkeni, niinkuin minulle nykyisin käy herätessäni, että aamun valjettua valkenee asiatkin ja päätän laittaa” tuumasta toimeen”.”Black Friday” kestää p...

Valkotakkisyndrooma

 Tiedä häntä, onko toisille koskaan tullut yliherkkyyttä lääkäreistä niinkuin henkisellä puolella..Minä tulin huomanneeksi tämän ”valkotakki-syndrooman”, tosin nykyisin tämäkin olisi muutettava ”sinitakkiseksi”, sillä minun tapaamalla lääkärillä ei valkoista takkia ollut nimikyltistä puhumattakaan. Tuli sitten varattua aika lääkäriin äänen käheyden ja ylähengitystievaivan vuoksi. Olin luottavainen.Olinhan menossa nyt terveyskeskus- puolelle.Jättänyt työterveyden taakseni, jossa jo tulin rampanneeksi väsymiseen asti saldona masennuspaperit ja lääkkeet, jotka lopulta uuniin nakkasin.Lääkkeet tosin odottavat vielä apteekin  jätteisiin palauttamista! Tulin vastaanotolle sovitusti.Hoitaja nappasi minulta korvasta lämmön ja laittoi happisaturatiomittarin oikean käden keskisormeen.Sitten alkoi varsinainen tuokio sinitakkisen lääkärin kanssa.Kerroin voinnistani.Lääkäri kysyi minulta vanhempieni sairauksista.Valehtelematta kerroin, että isäni oli kuollut sepelvaltimosairauteen ja äitin...

Kirkonmeininkiä

 Toiseksi vanhin tytöistäni pääsee ensi kesänä ripille.Se tietää enemmän vierailuja kirkossa ja muissa seurakunnan tapahtumissa.Ei ole äidillekään pahitteeksi vierailla kirkossa..mietin, milloin olin viimeksi käynyt.. Nyt muistan!Se oli kesäkuun puolta väliä, kun ystäväni oli kutsunut minut tyttönsä rippijuhliin.Otin kutsun ilolla vastaan, sillä on suuri kunnia päästä korona aikaan kirkon kautta kotiin juhlistamaan nuorta. Aikataulu normitapaan heitti ja saavuttiin pikkutyttöjeni kanssa kirkkoon ensimmäisen virren saattelemana. Tilaisuuden päätyttyä WC hätä yllätti, mutta korona aikaan en päättänyt jäädä jonoilemaan ,enkä uskonut ystäväni tykkäävän huonoa, jos sujahdan heillä vessaan.Isäntäväki ei ollutkaan vielä kotona, mutta pakko oli päästä tyhjennykselle. Tuli niin omat juhlat mieleeni, kun on kiire, eikä ehdi viimeistellä hommia kun kiirehdittävä kirkkoon..aloin piilotella vessassa kihartimia ja  muuta kosmetiikkaa kaappeihin.Minussa ”iski”paniikki niinkuin olisin ollut k...

Pappi, lukkari, talonpoika,...

 Elämä on minunkin mielestäni kuin palapeli.Huomaan puheissani käyttäväni samoja ”sloukaneita” jotka ovat nyt alkaneet ärsyttämään minua suunnattomasti!!Miten ” putsata” oma sanavarasto ja löytää uudet siistimmät tilalle? Vähän kuin vaatekaapin siivous.Mutta ei ole helppoa heittää puhetta ” rovioon” samalla tavoin kuin vaatteita.. Yleisimmät hokemani ovat” et ikinä usko tätä”, ” voitko kuvitella!”, ” ei ikinä arvaa??”..Olen alkanut ” kuunnella”puheitani ja miettinyt, kuinka kauan ollenkaan toistellut samoja lauseita..Se on vähän kuin englannin kielessä ”you Don’t believe that”, ”it’s So amazing!!”Siellä nämä hokemat ovat täysin arkipäivää.Huomaan, että hokemat tarttuvat minuun viruksen lailla..Imen itseeni hokemia, mutta sitten ne eivät vain lähde pois.Uusin, jota olen alkanut käyttämään lopetellessa puhelun on” heippa hei!”. Siis olen sen imuroinut puheeseeni ja monesti huomaan ystäväni kanssa lopettavan puhelun näin.Jostakin syystä karsastan sanoja ” moi” tai ”moro”.Kuuntelen kyl...

Pelko

 Meillä on elämässä loppujen lopuksi paljonkin pelkotiloja. Lapsena yleisimmät pelot ovat pimeänpelko, ötökät, vieraat ihmisetkin saattavat aiheuttaa meissä pelkoa.  Minä olen käynyt monia pelkoja läpi elämäni aikana.Pelkäsin hukkumista järveen, sillä uimakoulun harjoituksessa piti asettaa kädet vartalon jatkeeksi ylös ja ottaa toisella kädellä peukalosta kiinni, ojentautua järveen päin ja siitä kyykyn kautta järveen.Pohjakosketus.Vettä meni hieman henkeen.Kokemuksena ei niin hyvä kyseessä oleva paikallinen Tuusulan järvi alkukesällä.Kylmäkohtaaminen todellakin oli kyseessä ! Pelkäsin pimeää.Lapsena kaikki tuntuu isommalta kuin aikuisena, joten yöllä oli kaikista pelottavinta lähteä vessareissulle.WC sijaitsi toisella puolella taloa, enkä selviytynyt asiasta yksin pelon takia..entäpä vanhanajan TV, kun lähetys loppui! Kuului ensin lyhyet signaalit ja sitten järkyttävä kohina!!Ilmoitus tuli kuitenkin ensin” lähetys loppuu”, jolloin pääsi pelkäämään tätä signaalia. Koko elämän o...

Myrskyn Hyrskyn iltamuistelot

 Ystäväpariskunta oli auttanut minua jo useita kertoja samaisen varastotilan siivouksessa.Ihan suoraan voin myöntää, että tavaraa oli ollut lattiasta kattoon. Ystäväni mies on erityisen hyvä tässä tavaroiden järjestykseen panemisessa, sillä hänellä on silmää nähdä, mikä kannattaa ” jatkokierrättää”  rahaksi ja mitkä voi polttopönttöönkin heitellä. Siivoustyön”alkumetreillä” kissa oli käynyt merkkaamassa muutaman vaatelaatikon, joka luonnollisesti siirtyi roviolle. Vielä kahden vuoden jälkeen erosta löytyi ex siippani vaatteita, kirjoja erityisesti ja muutama valokuva albumikin.On hyvä saada homma päätökseen ja ” luurangot kaapista ulos”.Nyt sunnuntaina päätimme saada varastourakan loppumaan ja olin mukana vaatekierrätysasiantuntijana. En kyllä arvannut, mihin muistoihin vaatteissa voi törmätä.Se oli juurikin niin, että vaatekappale kerrallaan kerroin minä vuonna olin mitäkin vaatetta pitänyt.. mistä kuvasta tämän vaatteen voi bongata ja mitä muistoja tähän liittyy.Parhaimpina ...

Tuulinen päivä

 Herätys 7.10 aamulla!Huonomuistinen mummo soittaa ja kysyy,”oliko meillä aika sovittu nyt aamulle vai päivälle?..en kai herättänyt??!”Tuota...olin laittanut herätyksen klo 7.30, sillä olin ollut edellisiltana hierojalla ja päätin nukkua aamulla mahdollisimman pitkään.. Oli ollut todella rentouttava ilta hierojan käsittelyssä.Yleensä olen ollut sellaisessa puheripulissa, mutta nyt hieroja painoi sormella otsaani ja halusi minun olevan hiljaa, jotta rentoutuisin.Tämä hyvä.Ajatukseni lähtivät kuitenkin elämään..”kerrankin hyvä, kun ajelin säärikarvani ainakin melko hyvin pois, mutta nyt en aio sanoa ääneen mitään karvoistani”..”kampaamossakin monesti pestään asiakkaan hiukset ennen käsittelyä..olisiko tällaisilla asiakkailla hyväksi pesu ennen käsittelyä, jos on käynyt suihkussa aamulla ja illalla hierojalle, eikä ehdi pesulle..”Hieroja lupasi, että jos en jaksa koko käsittelyä putkeen niin välillä voi käydä WC:ssäkin.Käsittelyn pituus oli 2,5 tuntia, että sai kerrankin maata urakall...

Painavampia ajatuksia

 Viimeisimmässä Juvan lehdessä kerrottiin Juvalla alkavan taas Esedun sivutoimipiste mahdollistaessa lähihoitajan opinnot. Jos en olisi saanut lähihoitajana toimiessani niin paljon vääryyttä niskaani niin olisin vilpittömästi iloinen tulevasta linjauksesta. Oma kuvioni lähihoitajaksi alkoi 7.9.2015. Soitin Esedulle ja kyselin, että ”Matti myöhäisenä” olin innostunut ajatuksesta lähteä kouluun, mutta ajatus tuli myöhässä..Asia selvitettiin ja opettaja myönsikin minut koulun penkille.Penkkiä en ehtinyt kuluttamaan kuin kolme päivää, sillä pääsin heti ”tositoimiin”ensimmäiselle kuuden viikon harjoittelujaksolle Koikkalan koululle kasvun tukeminen ja ohjaaminen. Sitä ennen oli läpäistävä Kuopiossa soveltuvuuskokeet alalle. Mahani oli kuralla 21.9 maanantaina odottaessani soveltuvuuskokeisiin menoa. Olin kuin japanilainen.Jos menetän kasvoni on harakiri ainut temppu pelastaa nahkani.Tämä on tietenkin huumoria minulla. Soveltuvuuskokeet menivät kuitenkin osaltani hyvin, ja harjoittelujak...

Perjantai 13.

 Koko viikko oli mennyt lähes kotosalla tyttöni ollessa flunssassa. Korostan, että koronalla ei ole mitään tekemistä tämän flunssan kanssa, mutta sehän se aina nykyisin säätää mieltämme..Kuvio sopi toki minullekin, kun  edelleen kroppani yläosa viestittää minulle, että jotain toimenpidettä pitäisi tehdä, krakaa kohta koko kroppa. Se on sitten perjantai ja kolmastoista!Mitä pitäisi ajatella?Olin kuitenkin päättänyt käydä parit hiukset kampaamolla siistimässä ja otin tytön mukaani, lähes kirjaimellisesti otin, sillä olin valmistellut aamupalan kampaamolla syötäväksi ja viime tippaan- ihmisenä lopettelin puhelua ystävättäreni kanssa klo 8.36, että klo 9 pitäisi olla kampaamolla!Siitä helppoa nykyisin nämä langattomat liittymät, että pystyt puhelimessa ollessa käymään suihkussakin.. kukaan huomaa mitään kännyn ollessa suihkusaippuan vieressä ottaessa kuuma suihku ja pohdiskellessa elämän syövereitä.Mieti vanhaa aikaa, jos olisit vetänyt luurin kanssa pesulle, ei hyvä!Tyttö sai nop...

Sinkkujen päivä 11.11

 Ei voi välttyä kuulemasta, että 11.11 on sinkkujen päivä!TV mainokset hehkuttavat alennuksia tänään, Facesta löysin Radio Novan livetilan ja kuulin sinkkupäivän rantautuneen meille Kiinasta.Se ei varmaan tullut yllätyksenä kenellekään.Tuli kumma ajatus päähäni, että jos he ovat netissä livenä niin miten samaan aikaan vetävät radiossa livenä..en jaksanut mennä sisälle avaamaan radioita, että mitä siellä kuuluu..Olin päättänyt polttaa vanhoja vaatteita ja tämän sinkkupäivän voi nyt juhlistaa tällä tavoin. Roihuten. Sinkku sanana ei sovi suuhuni.En ole koskaan halunnut pyrkiä tällaiseen tilaan, lokeroon, mutta olosuhteet ajoivat tähän.Nämä ovat niitä valintakysymyksiä niinkuin maalla asuminen vai kaupunki, yrittäjä vai vuorotyöläinen, auto vai pyörä..lapsellinen vai lapseton..Tähän viimeiseen emme voi vaikuttaa välttämättä vaikka haluaisimmekin.  Juhlapyhät ovat todellakin sinkuille hyvinkin yksinäistä aikaa.Ei ole vanhemmat elossa, lapset eivät satu juuri nyt jouluksi minulle j...

Tuotteet ja markkinointi

 Olen ollut innoissani, liiankin, uuden synnyttämisestä!Miettinyt ja tehnyt yhdessä ystäväperheen kanssa liitoimintasuunnitelmaa.Tavannut rakennusalan huippua, koska haettaessa avustuksia uuteen yritystoimintaan, tarvitaan laaja selvitys tulevasta toiminnasta, investoinneista, tuotteista ja kilpailukykyisestä yritystoiminnasta. Tänään lenkittäessä koiraani, aloin tuotteistamaan itseäni.Nykymaailma on muuttunut ja välillä tulee tunne, että me ihmisetkin olemme lokeroituina johonkin hintalappu naamassa.Mikä on minun arvoni maailmassa toisten silmissä?Siinä tulee lokeroiduksi moneen lootaan..naisena, äitinä, ystävänä,yrittäjänä,ihmisenä ylipäätään.Mikä olisi hinta tällaisella neljän lapsen äidillä, eronnut, irtisanoutunut isovelallinen höystettynä huumoriin, joka pitää perusarvoistaan kiinni eikä suostu niihin lokeroihin menemään! Jotkut sinkkuystäväni kertovat somen suhdemaailmasta, jossa on kuin kaupan hyllyssä kuvineen ,tykätään tai ei. Tuotteena, joka miellyttää tai ei. Kuin Fazer...

Isää muistellen

 Isänpäiväaamuna alkaa ajatukseni leijailla pilvien partaalle.Isäni kuoli maaliskuussa 2017 Mikkelin sairaalaan sydänvalvonnan puolelle 17 päivää kärsittyään kipua ja epätoivoa elämänsä päättymisestä.  Isäni kasvoi 8 lapsisen perheen esikoisena, joka otti vastuuta hyvin nuorena äitinsä apukätenä isän ollessa sodassa. Tästä johtuen hänestä tuli sovitteleva, sitkeä työssään, rehellinen ja hyvällä huumorilla höystetty mies, jolle suotiin kaksi lasta pitkällisen yrittämisen jälkeen. Kun mietin syntymääni, niin se on ollut ihme, koska ensinnäkin 13 vuotta naimisissa !Kuka nykyaikana olisi niin pitkään yhdessä ?Lasta ei kuulu, parempi vaihtaa sellaiseen, että alkaa hommat tykittämään!Tästä liitosta 9 vuotta tekivät minua, jota ajattelen nyt, että ”ollut aika velvollisuus ja puurtaminen 9 vuotta uskoa, että onnistuu ..”Yksi keskenmeno vaadittiinkin..Isäni äiti oli hyvin uskovainen, joten oli kerännyt rukousryhmän pystyyn ikäänkuin spiritismiporukka, että pyydetään hengessä tälle pari...

Vaaka ja minä

Olen huomannut, että vaaka tuottaa minulle vähän samanlaisia ”tiloja” kuin peräkärri.Näyttäisin kaapin paikkaa mielelläni vaa’allekin, mutta on hankalammin ohjattavissa kuin peräkärri. Nyt en tarkoita vaakalla horoskooppia enkä siis miestä.Suhteeni painonhallintaan on kyseessä. Tämä ” suhde” on vanha ja välillä jopa sopusuhtainen, mutta talven lähestyessä ongelmat alkavat. Olen miettinyt, liittyykö  tämä painon nousujohdanne vuodenaikoihin ja elimistön suojakeinoihin valmistautua pimeään ja kylmään ajanjaksoon. Vertaisin itseäni karhulla, joka kerää vararavintoa ja karvoitus paksunee talven tullen, että jaksaa sitten nukkua koko talven yli. Tietynlaista horrostilaa se on minullakin talvella ja varmasti monella muullakin kanssasisarella. Minulla on digitaalivaaka. Siitä hyvä, että näyttää tarkkoja lukemia. Tapani on riisuuntua täysin alasti, jotta saa varmasti luotettavan tuloksen aikaiseksi. Varmasti vanhana, jos olisi tekohampaat, ottaisin nekin pois eli kaikki mikä minusta irti s...

Paikkojen mittelöintiä

 Eilinen aamu oli jälleen historiassani ensimmäisiäni.Tapasin rakennustarkastajan. Olin kuullut ihmisestä yhtä ja toista tarinaa. Olen omaksunut myös asian, ettei pidä kuulemansa perusteella tehdä arviointeja ihmisestä vaan livetapaaminen osoittaa kyllä, ollaanko samoilla pituisilla, mitoilla asioista. Mittaamiseksi tämä menikin, kirjaimellisesti.  En halunnut myöhästellä, koska rakennuspuolella tekijät ovat vähintäänkin yhtä kiireisiä kuin hoitoalalla. Toki se ero vieläkin, että raksamiehet saattavat vieläkin pitää tupakkataukoja, joita terveysalan ihmisillä ei ole.Toisaalta olen pistänyt merkille, ettei hoitoalan ihmiset välttämättä elä sen terveellisempää elämää siviilissä, vaikka ” tieto lisää tuskaa” sanonta onkin, niin se tupakantuska on ehkä tässä sanonnassa ainut oikea valinta...Tarkastaja tuli myöhässä.No, senhän annan anteeksi;Kiireiset ihmiset voivat olla myöhässä ja asiakas joutuu aina odottelemaan niinkuin tämä nyt kohdallani toteutui.Onnekseni ymmärsin syödä puur...

Hierojalle

 Tilasin ajan hierojalle. En ihan tavalliselle vaan joka osaa puhua vatsasta. Siis oikeasti vatsastapuhujalle.Tästä tulee vuosi kun ystäväni järjesti minulle todellisen superyllättätyksen kotiini. Alkoi olla ilta. En ollut kotona vaikka olisi tietysti pitänyt, mutta kuuluisa aikatauluni oli taas heittänyt häränpyllyä ystäväni soittaessa ”joko joko kotona??Kerroin, että parvekkeen ovi on kyllä auki ja tikkaat saranissa. Tuumasta toimeen ja ystävä hyvä tikkailla ylös..alastulo oli karumpi, sillä ei ollut arvioinut lattiatason korkeutta ja kirjaimellisesti oli pudonnut lattiatasanteelle ponnepatjan viereen!!Kukapa sitä pimeässä olisi uskonut, että Annelta sellainen löytyisi parvekkeelta. No jossakin blogissa tuli mainittua kissa ja tähänkin löytyy selitys, että patja oli heitetty kissataloudesta pihalle odottelemaan uutta roviota, sillä tykkään päästä tavarasta eroon palamisen kautta...Vihdoin sisällä , tunnelma viritelty kynttilöin ja musiikin avulla valmiiksi. Täydellistä!Oli varmas...

Herätyksen aika

Tänään on päivä, jona palautin esimiehelleni työpaikan avaimen. Eilen 1.11 klo 11.53 lähetin sähköpostiviestin, että eroan lähihoitajan tehtävästä. Tästä alkoi kahden viikon irtisanomisaikani ja edelleen sairaslomalla.Pää on ollut enemmän täynnä asioita, kun päätin irtisanoutua vakituisesta työstä. Sehän on kuin ero yleensäkin.Alat pikkuhiljaa kypsytellä asiaa päässä ja kun miinuspuolet painavat vaa’assa enemmän kuin plussat, teet lopullisen päätöksen.Yleensä, kun olen päätynyt johonkin päätökseen, olen siihen erittäin tyytyväinen. Sama nytkin.  Kesällä alkoi tapahtumaan muutosprosesseja elämässäni.Halusin vaikuttaa asioihin, mutta asiat alkoivat paisua, eikä  jarruja enää löytynyt..Olin kuitenkin päättänyt pitäytyä tiukasti kiinni omassa mielipiteessäni asioista. Tietäähän sen, miten siinä käy. Positiivisena ihmisena näen tässäkin muutoksessa niin paljon hyvää!!! Menin syyskuussa valittelemaan lääkärille keliakiaa ja mahdollisia kilpirauhasen oireita.Taisivat olla psykosomaat...